FI | EN | SV
RYHDY SINÄKIN
PALLONKUTISTAJAKSI

Meret ovat täynnä roskaa ja maailma pursuaa yli äyräiden. Ihmiskunta kykenee kuitenkin ihmetekoihin. Mitä sinä olet valmis tekemään ylitse pursuavan maailman kutistamiseksi? Ryhdy Pallonkutistajaksi ja haasta ystäväsikin mukaan!

#pallonkutistajat

 
Jaa   

PALLONKUTISTAJAN MUISTILISTA

KOTONA

Jotkut arkiset kosmetiikka- ja ihonhoitotuotteet, kuten hammastahnat ja kuorintavoiteet, sisältävät pienen pieniä muovihiukkasia. Viemärin kautta nämä hiukkaset kulkeutuvat vesistöihimme. Lue ostamiesi tuotteiden selosteet huolella ja valitse muovittomia tuotteita.

 

Perehdy siihen, mihin tavaramme joutuvat, kun emme enää käytä niitä

Voit lukea asiasta lisää esimerkiksi Globaali kuluttaja -sivustolta

 

Testaa tietosi kestävästä kehityksestä

Pelaa Pallonkutistaja-visaa näillä sivuilla! Voit samalla voittaa YK-liiton Sinisiä tuotteita.

 

Laita sana kiertämään

Jaa kestävän kulutuksen vinkkisi sosiaalisessa mediassa ja kannusta seuraajasi keskusteluun aiheesta Twitterissä tunnisteella #pallonkutistajat



Selaa vinkkejä ja lisää omasi >

VESILLÄ

Varaudu vesillelähtöön

Poista veneeseen mukaan tulevista ostoksista turhat pakkausmateriaalit ja kierrätä ne jo maissa.

 

Muista septitankki

Tyhjennä veneesi septitankki aina imutyhjennysjärjestelmällä.

 

Pidä huolta veneesi moottorista

Vuotava moottori päästää helposti polttoainetta vesistöön. Tarkista säännöllisin väliajoin veneesi moottori ja huollata se ajoissa.

Kiinnitä huomiota myös omaan ajotyyliisi! Taloudellisella ajolla säästät tehokkaasti paitsi ympäristöä, myös rahaa.

 

Tutustu Veneilijä ja ympäristö -oppaaseen (pdf)
Tutustu Luonnonmukainen veneily -oppaaseen (pdf)



Selaa vinkkejä ja lisää omasi >

RUOKAILLESSA

Vähennä pakkausjätettä pienin teoin

Ota oma kassi ja omia pusseja hedelmä- ja vihannesostoksille.

 

Suosi lähikauppaasi

ja kulje sinne mahdollisuuksien mukaan pyörällä tai jalan.

 

Lisää vinkkejä elintarvikeostoksille

 



Selaa vinkkejä ja lisää omasi >

LASTEN KANSSA

Suosi kankaisia suosikkileluja
Voisiko lapsesi seuraava suosikkilelu olla kangaspäällysteinen tai kokonaan luonnonmateriaaleista valmistettu?

 

Pidä kestovaippaviikkoja
Vaippajäte on merkittävä jätteenhuollon haaste. Pidä tasaisin väliajoin kestovaippaviikkoja.

 

Kestovaippayhdistyksen sivuille



Selaa vinkkejä ja lisää omasi >

 

HAASTA ITSESI JA KAVERISI

Kuinka monta muovikassia omistat?

Mikä on muovikassijalanjälkesi? Laske montako muovikassia löydät kotoasi tällä hetkellä.

Haasta

Vietä sekunnin muistohetki merieläimille.

Joka sekunti maailmassa tuotetaan 20 000 muovikassia. Aivan liian usein ne koituvat merieläimien kohtaloksi.

Haasta

Kerro kestotavarasi tarina

Onko sinulla läpi vuosien, jopa vuosikymmenten elämäsi käänteissä mukana ollut esine tai tavara, joka kestää ja kestää? Jaa kestävä rakkaustarinasi muiden kanssa, me julkaisemme sen nimimerkillä tai etunimelläsi YK-liiton Facebook-sivulla.


Please leave this field empty.

Halpako muka ei kestä?

Tiesitkö, että halpakin vaate kestää koko elinikäsi – vaikka sen valmistamiseen olisikin käytetty kierrätysmuovia. Synteettinen tekokuitu ei maadu ja sen vaikutukset kantautuvat laajalle. Vaatteen valmistus tapahtuu usein epäeettisesti. Osta vain silloin, kun tarvitset. Lue lisää eettisestä kuluttamisesta

Haasta

Luovu yhdestä.

Elämme satojen muoviesineiden ympäröiminä. On hyvä muistaa, ettei tarkkaa tietoa muovin hajoamisajasta ole. Mistä oman elämäsi muovista sinä voisit luopua?

Haasta

Kerää roskajoukko.

Jäte on myös Suomen rantojen ongelma. Suomi tuottaa Itämeren rantavaltioista eniten rantaroskaa, ja suurin osa rannoiltamme löytyvästä roskasta on juuri muovia. Kerää rantaremmi ja puhdista lähivesistösi ranta roskista joko itsellenne parhaiten sopivaan aikaan tai osana joka vuoden toukokuussa järjestettävää Siisti Biitsi -kampanjaa. Muista myös vapaaehtoisvoimin toimivat öljyntorjuntajoukot.

Haasta

Vaikuta päättäjiin.

 

Myös päättäjät voivat käyttää vaikutusvaltaansa ja toimia Pallonkutistajina. Ole yhteydessä päätöksentekijöihin ja vaadi heiltä vastuullisia tekoja muoviroskasta eroon pääsemiseksi.

 

Esimerkiksi Porin Seudullisen jätelautakunnan jäsen Simo Järvinen on pannut alulle kampanjan muovipussien käytön vähentämiseksi.

 

 

 

 

 

 

 

Kerro meille oma haasteesi. Haasta ystäväsi pallonkutistajaksi ja kerro oma vinkkisi, miten arjessa voi kuluttaa hieman kestävämmällä tavalla. Laitetaan hyvät vinkit kiertämään! #pallonkutistajat

Haasta

 

Vinkit kotona

Haasta ystäväsi pallonkutistajaksi ja kerro oma vinkkisi, miten arjessa voi kuluttaa hieman kestävämmällä tavalla. Laitetaan hyvät vinkit kiertämään! #ykliitto60v #pallonkutistajat

×

Vinkit vesillä

Haasta ystäväsi pallonkutistajaksi ja kerro oma vinkkisi, miten arjessa voi kuluttaa hieman kestävämmällä tavalla. Laitetaan hyvät vinkit kiertämään! #ykliitto60v #pallonkutistajat

×

Vinkit ruokaillessa

Haasta ystäväsi pallonkutistajaksi ja kerro oma vinkkisi, miten arjessa voi kuluttaa hieman kestävämmällä tavalla. Laitetaan hyvät vinkit kiertämään! #ykliitto60v #pallonkutistajat

×

Vinkit lasten kanssa

Haasta ystäväsi pallonkutistajaksi ja kerro oma vinkkisi, miten arjessa voi kuluttaa hieman kestävämmällä tavalla. Laitetaan hyvät vinkit kiertämään! #ykliitto60v #pallonkutistajat

×

VAIKUTA PÄÄTTÄJIIN. ALLEKIRJOITA VETOOMUS.

Vetoomus YK:n alaisen, kansainvälisen muovisopimuksen aikaansaamiseksi on jo luovutettu. Emme ota enää vastaan allekirjoituksia. Kiitos kaikille allekirjoittajille! Lisätietoja luovutuksesta täällä.

3 VIIMEISINTÄ ALLEKIRJOITTAJAA

  • Sini | vantaa
  • Charlotta | Helsinki
  • Aino-Ellen | Helsinki
×

MAAPALLO PURSUAA YLI ÄYRÄIDEN

Kulutamme yhä enemmän yhä kiivaammin hupenevia luonnonvaroja samalla kun maapallon väestö kasvaa entisestään. Arvioiden mukaan maapallon väkiluku tulee ylittämään huikeat 9 miljardia vuoteen 2050 mennessä. Taistelu puhtaasta vedestä ja maanviljelyyn kelpaavasta maaperästä on monille jo nyt todellisuutta. Samalla kuitenkin tuhlaamme resursseja päättömästi ja olemme ulkoistaneet tuotanto- ja kulutusmalliemme haitalliset seuraukset ympäristön ja heikoimmassa sosiaalisessa asemissa olevien ihmisten kannettavaksi. Yksi konkreettinen esimerkki tästä kestämättömästä toimintamallista ovat valtamerissä kelluvat valtavat jätepyörteet, jotka ovat syntyneet pääosin muovista. Linnut ja merieläimet tukehtuvat muoviroskiin, mutta näkyvät roskat ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Mikä ihmeen mikromuovi?

Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti alle viiden millimetrin kokoisista mikromuovipartikkeleista. Niiden määrä maailman merissä on huimassa kasvussa ja niitä syntyy UV-säteilyn ja kulumisen hajottaessa muovia. Niitä  joutuu vesistöihin myös joistain kosmetiikkateollisuuden tuotteista ja muovikuitua sisältäviä vaatteiden pesuveden mukana.

Mikromuovipartikkelit muistuttavat planktonia ja kulkeutuvat ravintoketjun myötä myös meidän elimistöömme. Niiden terveysvaikutuksia ei vielä tunneta tarpeeksi, mutta niiden on todettu keräävän suuria pitoisuuksia vaarallisia kemikaaleja.

Seuraa meitä ja kuulet lisää!

Löydät meidät Twitteristä ja Facebookista: UNAFinland

UNAfinland UNAfinland

Kansainvälinen ympäristöhallinto

YK:n ensimmäinen ympäristö- ja kehityskokous järjestettiin Tukholmassa vuonna 1972. Sen jälkimainingeissa perustettiin muun muassa monen eurooppalaisen maan ympäristöministeriöt ja YK:n ympäristöohjelma UNEP.

Kestävän kehityksen käsite esiteltiin ensimmäistä kertaa ns. Brundtlandin komission raportissa vuonna 1987. YK oli huomannut, että ihmiskunnan kulutuksen ja käytössä olevien luonnonvarojen välillä on hälyttävä ero. YK:n silloin pääsihteeri Javier Perez Cuellar nimittikin Norjan entisen pääministeri Gro Harlem Brundtlandin johtamaan komissiota, joka käsittelisi tätä ongelmaa. Loppuraportissaan komissio määritteli kestävän kehityksen käsitteen seuraavasti: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Raportissa määriteltiin myös kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta: ympäristöllinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen.

Rio 1992 loi perustan

Vuonna 1992 YK kutsui kaikki jäsenmaansa ympäristö- ja kehitysaiheiseen konferenssiin Brasilian Rio de Janeiroon, jossa oli määrä sopia kestävästä kehityksestä siten, että ihmiskunnassa tapahtuva taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sovitetaan luonnonvarojen määräämiin puitteisiin. Ajatuksena oli edelleen se, että luonnonvarojen sekä luonnon monimuotoisuuden sekä inhimillisen kehityksen edellytykset säilyisivät tuleville sukupolville.

Rioon osallistuneet valtiot saivatkin aikaan julistuksen (Rio Declaration), jossa jäsenmaat totesivat samalla, että köyhyyden vähentäminen on tärkeä tekijä matkalla kohti kestävää kehitystä. Riossa luotiin myös ”saastuttaja maksaa” -periaate ja ns. varovaisuusperiaate. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että mikäli ihmisen toiminnan aiheuttama mahdollinen haitta on erittäin suuri, toimintaa tulee voida suitsia, vaikka täyttä tieteellistä varmuutta haitoista ei vielä olisikaan. Tämä johtuu puolestaan siitä, että täyttä tieteellistä varmuutta ei saada usein kuin vasta jälkikäteen, jolloin on jo liian myöhäistä.

Riossa sovittiin myös useiden kansainvälisten ympäristösopimusten perustamisesta. Hyvistä periaatteista huolimatta ratkaisujen toimeenpano on ollut välillä vaikeaa. Jotkut osa-alueet, kuten muovijäte, ovat jääneet kokonaan kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle, eikä niitä edelleenkään säännellä mitenkään.

Kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotisohjelma

Vuonna 2012 YK järjesti uuden kestävän kehityksen konferenssin Rio de Janeirossa (Rio+20). Jäsenmaat vakuuttivat tässäkin kokouksessa olevansa edelleen sitoutuneita kestävän kehityksen toimeenpanemiseksi omissa maissaan. Talouskriisin kourissa kamppailevan kansainvälisen yhteisön oli kuitenkin nyt aiempaa hankalampaa päästä asiasta sitoviin päätöksiin.

Rion tärkeimpiin tuloksiin kuuluu kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotisohjelman hyväksyminen. Ohjelman tavoitteena on edistää siirtymää kestäviin kulutus- ja tuotantotapoihin kaikissa maissa parantamalla resurssitehokkuutta, edistämällä talouskasvua, joka ei tapahdu ympäristön kustannuksella, sekä luomalla uutta ihmisarvoista työtä ja vähentämällä köyhyyttä.

Kestävän kehityksen tavoitteet 2015

Rio+20 -konferenssi aloitti myös prosessin, jossa määriteltäisiin niin kutsutut kestävän kehityksen tavoitteet. Näiden tavoitteiden on määrä tulla voimaan vuonna 2015. Tämä työ on YK:ssa jo alkanut, ja kansainvälinen yhteisö pohtii tälläkin hetkellä sitä, millaisia yhteisiä tavoitteita meidän tulisi itsellemme asettaa, jotta globaali kehitys kääntyisi vihdoin kestävälle uralle. YK:n nykyinen pääsihteeri Ban Ki-Moon on myös sanonut kestävän kehityksen olevan hänen kautensa tärkeimmistä painopistealueista.

Lue lisää YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja vuoden 2015 jälkeisestä kehitysohjelmasta

Lue lisää kansainvälisistä ympäristösopimuksista

Ympäristöministeriö: Mitä Suomi tekee kestävän kehityksen edistämiseksi?

Voit tilata myös sähköisen uutiskirjeemme osoitteessa www.ykliitto.fi. Uutiskirje ilmestyy 6-8 kertaa vuodessa ja on täysin maksuton.

×

KIITOS!

Ehdotuksesi lisätty onnistuneesti.

×
×
×