FI | EN | SV
GREETINGS FROM
THE WASTELAND!
Maailma pursuaa yli äyräiden. Keskelle Tyyntä valtamerta on muodostunut jättimäinen jätepyörre, kooltaan kuin valtava maanosa. Maailman ensimmäinen ihmisen aikaansaama manner on ansainnut nimen. Auta meitä keksimään se.   #pallonkutistajat


Jätepyörre koostuu  3,5 miljoonasta tonnista muovijätettä veden pinnalla ja pinnan alla. Maailman ensimmäiseksi ihmisen aikaansaamaksi mantereeksi kutsuttu pyörre sijaitsee keskellä Tyyntä valtamerta, Japanin ja Yhdysvaltojen välillä. Merivesi kuluttaa muovijätteen mikroskooppisen pieniksi muovihiukkasiksi. Näitä hiukkasia löytyy myös kotoisesta Itämerestämme.
Tutustu tarkemmin >

 

Tupakantumpit muodostavat lähes 25 % kaikesta meressä kelluvasta jätteestä.
Tutustu tarkemmin >

 


Merimassojen liike tuottaa yli puolet maailman hapesta. Valtameret ovat maailman todelliset keuhkot. Lisäksi merten kunto toimii maailman ekologisen kantokyvyn mittarina.
Tutustu tarkemmin >


60 - 80 % maailman meriin joutuneesta jätteestä on muovia.
Paino vastaa noin 353 risteilylaivan painoa.

Tutustu tarkemmin >

 

Juomavesipullojen valmistukseen käytetään vuosittain 1,5 miljoonaa tonnia muovia. Muovin tuotanto on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuonna 1950 muovia tuotettiin 5,5 miljoonaa tonnia, vuonna 2010 jo 265 miljoonaa tonnia.
Tutustu tarkemmin 1 (UNEP) >

Tutustu tarkemmin 2 (UNEP) >

 

Muovi on öljyperäinen tuote. Öljyn käyttö kiihdyttää kasvihuoneilmiötä: kasvihuonekaasujen päästöt tulisi saada kääntymään laskuun jo 2020. Radikaaleilla muutoksilla maailman energiantuotannossa ja -käytössä tämä on mahdollista mm. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan. Arktisen jäämeren alueen öljyvarojen käyttö on noidankehä: ilmaston lämpeneminen mahdollistaa öljyn poraamisen, mikä taas kiihdyttää ilmaston­muutosta. Toimintaan liittyy myös paljon riskejä, erityisesti öljyonnettomuuksiin liittyen.
Tutustu tarkemmin >

 

Yli 60 % käyttämistämme tekstiileistä on tekokuitua. Luonnonkuitupohjaiset tekstiilit eivät ole kestävän kulutuksen näkökulmasta ongelmattomia, mutta öljypohjaiset tekokuidut ovat kestävän kulutuksen näkökulmasta sen sijaan täysin kestämättömiä.
Tutustu tarkemmin >

 



Maailman jokaisen neliömerimailin alueelta löytyy lähes 50 000 erilaista jätetyyppiä. Yhtä monta eliölajia kuolee maailmassa sukupuuttoon joka vuosi.
Tutustu tarkemmin >

 

Jokainen meistä kuluttaa keskimäärin
500
muovikassia vuodessa.
Muovikassit aiheuttavat merkittäviä haittoja niiden joutuessa vesistöihin.

Tutustu tarkemmin >

 


Maailman merialueille on muodostunut viisi jättimäistä jätepyörrettä. Yhdessä ne kattavat jo 40 % maapallon pinta-alasta.
Tutustu tarkemmin >

 

Jokaisen meressä elävän kalan elimistössä on muovia. Vesilinnuista 95 %:lla on muovia kiinnittyneenä niiden ruoansulatuskanaviin. Yhteensä muovijätettä on löydetty yli 260 eläinlajista. Katso koskettava video 'A Message from the Gyre' (kesto n. 4 min.)
Tutustu tarkemmin >

 

Mereen joutunut muovijäte aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haittoja. Erityisesti ongelmasta kärsii kalatalous.
Tutustu tarkemmin (UNEP) >


 
 

Vinkit kotona

Haasta ystäväsi pallonkutistajaksi ja kerro oma vinkkisi, miten arjessa voi kuluttaa hieman kestävämmällä tavalla. Laitetaan hyvät vinkit kiertämään! #ykliitto60v #pallonkutistajat

×

Vinkit vesillä

Haasta ystäväsi pallonkutistajaksi ja kerro oma vinkkisi, miten arjessa voi kuluttaa hieman kestävämmällä tavalla. Laitetaan hyvät vinkit kiertämään! #ykliitto60v #pallonkutistajat

×

Vinkit ruokaillessa

Haasta ystäväsi pallonkutistajaksi ja kerro oma vinkkisi, miten arjessa voi kuluttaa hieman kestävämmällä tavalla. Laitetaan hyvät vinkit kiertämään! #ykliitto60v #pallonkutistajat

×

Vinkit lasten kanssa

Haasta ystäväsi pallonkutistajaksi ja kerro oma vinkkisi, miten arjessa voi kuluttaa hieman kestävämmällä tavalla. Laitetaan hyvät vinkit kiertämään! #ykliitto60v #pallonkutistajat

×

VAIKUTA PÄÄTTÄJIIN. ALLEKIRJOITA VETOOMUS.

Allekirjoita vetoomus YK:n alaisen, kansainvälisen muovisopimuksen aikaansaamiseksi!

Muovisopimuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä meriin kulkeutuvan muoviroskan syntymistä ja edesauttaa muovijätteen uusiokäyttöä.

Vetoomus allekirjoituksineen luovutetaan päättäjille Suomessa ja kansainvälisesti 2015.


Please leave this field empty.

Sähköpostiosoitettasi ei tulla käyttämään markkinointitarkoituksiin.

3 VIIMEISINTÄ ALLEKIRJOITTAJAA

  • Sanna | Jyväskylä
  • Siiri | Turku
  • Oleg | Stockholm
×

MAAPALLO PURSUAA YLI ÄYRÄIDEN

Kulutamme yhä enemmän yhä kiivaammin hupenevia luonnonvaroja samalla kun maapallon väestö kasvaa entisestään. Arvioiden mukaan maapallon väkiluku tulee ylittämään huikeat 9 miljardia vuoteen 2050 mennessä. Taistelu puhtaasta vedestä ja maanviljelyyn kelpaavasta maaperästä on monille jo nyt todellisuutta. Samalla kuitenkin tuhlaamme resursseja päättömästi ja olemme ulkoistaneet tuotanto- ja kulutusmalliemme haitalliset seuraukset ympäristön ja heikoimmassa sosiaalisessa asemissa olevien ihmisten kannettavaksi. Yksi konkreettinen esimerkki tästä kestämättömästä toimintamallista ovat valtamerissä kelluvat valtavat jätepyörteet, jotka ovat syntyneet pääosin muovista. Linnut ja merieläimet tukehtuvat muoviroskiin, mutta näkyvät roskat ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Mikä ihmeen mikromuovi?

Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti alle viiden millimetrin kokoisista mikromuovipartikkeleista. Niiden määrä maailman merissä on huimassa kasvussa ja niitä syntyy UV-säteilyn ja kulumisen hajottaessa muovia. Niitä  joutuu vesistöihin myös joistain kosmetiikkateollisuuden tuotteista ja muovikuitua sisältäviä vaatteiden pesuveden mukana.

Mikromuovipartikkelit muistuttavat planktonia ja kulkeutuvat ravintoketjun myötä myös meidän elimistöömme. Niiden terveysvaikutuksia ei vielä tunneta tarpeeksi, mutta niiden on todettu keräävän suuria pitoisuuksia vaarallisia kemikaaleja.

Ole mukana viettämässä YK-liiton 60-vuotisjuhlavuotta!

Seuraa meitä Twitterissä tai Facebookissa: UNAFinland

UNAfinland UNAfinland

Kansainvälinen ympäristöhallinto

YK:n ensimmäinen ympäristö- ja kehityskokous järjestettiin Tukholmassa vuonna 1972. Sen jälkimainingeissa perustettiin muun muassa monen eurooppalaisen maan ympäristöministeriöt ja YK:n ympäristöohjelma UNEP.

Kestävän kehityksen käsite esiteltiin ensimmäistä kertaa ns. Brundtlandin komission raportissa vuonna 1987. YK oli huomannut, että ihmiskunnan kulutuksen ja käytössä olevien luonnonvarojen välillä on hälyttävä ero. YK:n silloin pääsihteeri Javier Perez Cuellar nimittikin Norjan entisen pääministeri Gro Harlem Brundtlandin johtamaan komissiota, joka käsittelisi tätä ongelmaa. Loppuraportissaan komissio määritteli kestävän kehityksen käsitteen seuraavasti: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Raportissa määriteltiin myös kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta: ympäristöllinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen.

Rio 1992 loi perustan

Vuonna 1992 YK kutsui kaikki jäsenmaansa ympäristö- ja kehitysaiheiseen konferenssiin Brasilian Rio de Janeiroon, jossa oli määrä sopia kestävästä kehityksestä siten, että ihmiskunnassa tapahtuva taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sovitetaan luonnonvarojen määräämiin puitteisiin. Ajatuksena oli edelleen se, että luonnonvarojen sekä luonnon monimuotoisuuden sekä inhimillisen kehityksen edellytykset säilyisivät tuleville sukupolville.

Rioon osallistuneet valtiot saivatkin aikaan julistuksen (Rio Declaration), jossa jäsenmaat totesivat samalla, että köyhyyden vähentäminen on tärkeä tekijä matkalla kohti kestävää kehitystä. Riossa luotiin myös ”saastuttaja maksaa” -periaate ja ns. varovaisuusperiaate. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että mikäli ihmisen toiminnan aiheuttama mahdollinen haitta on erittäin suuri, toimintaa tulee voida suitsia, vaikka täyttä tieteellistä varmuutta haitoista ei vielä olisikaan. Tämä johtuu puolestaan siitä, että täyttä tieteellistä varmuutta ei saada usein kuin vasta jälkikäteen, jolloin on jo liian myöhäistä.

Riossa sovittiin myös useiden kansainvälisten ympäristösopimusten perustamisesta. Hyvistä periaatteista huolimatta ratkaisujen toimeenpano on ollut välillä vaikeaa. Jotkut osa-alueet, kuten muovijäte, ovat jääneet kokonaan kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle, eikä niitä edelleenkään säännellä mitenkään.

Kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotisohjelma

Vuonna 2012 YK järjesti uuden kestävän kehityksen konferenssin Rio de Janeirossa (Rio+20). Jäsenmaat vakuuttivat tässäkin kokouksessa olevansa edelleen sitoutuneita kestävän kehityksen toimeenpanemiseksi omissa maissaan. Talouskriisin kourissa kamppailevan kansainvälisen yhteisön oli kuitenkin nyt aiempaa hankalampaa päästä asiasta sitoviin päätöksiin.

Rion tärkeimpiin tuloksiin kuuluu kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotisohjelman hyväksyminen. Ohjelman tavoitteena on edistää siirtymää kestäviin kulutus- ja tuotantotapoihin kaikissa maissa parantamalla resurssitehokkuutta, edistämällä talouskasvua, joka ei tapahdu ympäristön kustannuksella, sekä luomalla uutta ihmisarvoista työtä ja vähentämällä köyhyyttä.

Kestävän kehityksen tavoitteet 2015

Rio+20 -konferenssi aloitti myös prosessin, jossa määriteltäisiin niin kutsutut kestävän kehityksen tavoitteet. Näiden tavoitteiden on määrä tulla voimaan vuonna 2015. Tämä työ on YK:ssa jo alkanut, ja kansainvälinen yhteisö pohtii tälläkin hetkellä sitä, millaisia yhteisiä tavoitteita meidän tulisi itsellemme asettaa, jotta globaali kehitys kääntyisi vihdoin kestävälle uralle. YK:n nykyinen pääsihteeri Ban Ki-Moon on myös sanonut kestävän kehityksen olevan hänen kautensa tärkeimmistä painopistealueista.

Lue lisää YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja vuoden 2015 jälkeisestä kehitysohjelmasta

Lue lisää kansainvälisistä ympäristösopimuksista

Ympäristöministeriö: Mitä Suomi tekee kestävän kehityksen edistämiseksi?

Voit tilata myös sähköisen uutiskirjeemme osoitteessa www.ykliitto.fi. Uutiskirje ilmestyy 6-8 kertaa vuodessa ja on täysin maksuton.

×

KIITOS!

Ehdotuksesi lisätty onnistuneesti.

×
×
×